Arkistot

Pentujen Tärkeä Vierailu

Tänään oli ohjelmassa taas vähän autoilua, mutta sen lisäksi vuorossa oli laitosvierailu. Kävimme pentujen kanssa nuorten vastaanottokodissa kyläilemässä. Oli ihana nähdä, mikä vaikutus pennuilla oli nuoriin. Kun pennut väsähtivät ja nukahtivat, kaikki nuoret istuivat edelleen lattialla rauhallisena ja tuijottelivat nukkuvia pentuja. Takaisin ajellessa autossa oli tyytyväiset pennut ja uskon, että jätimme jälkeemme myös tyytyväiset nuoret. Uusintavierailu on jo sovittuna 🙂

DSC_3877DSC_3878DSC_3879DSC_3880DSC_3881DSC_3883

Mainokset

Jalostustyön mittareita

On taas aika tehdä yhteenvetoa. Jalostustyötään on syytä arvioida, jos yrittää tehdä muutakin kuin vain pentuja. Luotettavia mittareita ei kovin paljoa ole. Jotkut kasvttajat arvioivat kasvattejaan niiden näyttelyssäkäyntien perusteella, mutta kuten tiedetään, se se vasta epävarma arviointikeino on.

Kauneus kun on melko usein katsojan silmässä. Toki näyttelytulokset voivat jotain kertoa niille, jotka tietävät tuomarit niiden arvostelujen taustalla. Jotkut tuomarit kun oikeasti tuntevat rodun ja sitten on niitä, jotka ovat tuskin koskaan nähneet rotua. Ja tietysti esim hylätty tulos aggressiivisesta käytöksestä yms asiat kertovat jotain.

Minun kasvatystyöni painottuu terveyteen ja luonteeseen. Tokihan koiran on silti oltava rodunomainen myös ulkonäöltään. Toivoisin kovasti, että kasvattieni tutkimusprosentit tuosta vielä nousisivat, mutta tuntuu olevan joillain ihmisillä aivan ylitsepääsemätöntä viedä se koira virallisiin terveystarkkeihin, vaikka se kaikkien osalta on kauppakirjaan lisäehtona kirjattu. Hyvin hankalaa on arvioida, mitä yhdistelmästä on tullut, jos tuloksia ei ole. Kaikkihan haluaa terveistä vanhemmista pennun, mutta sitten se oma koira jää tutkimatta.

Tarkastellaan näitä virallisia terveystarkastuksia. Tässä tilastoa verrattuna rodun keskiarvoon, tehty huhtikuussa 2016. Ylempänä cardiganien osalta ja alempana gööttien.

lonkkavertailukyynärvertailu

lonkatgöötitkyynärpäätgöötit

 

Sitä sun tätä

Pennut kasvavat kovaa vauhtia, tällä viikolla ikää tulee jo kuusi viikkoa.

Kaikki on sujunut hyvin, tosin isukki otti ja lähti 🙂 Eli Handskes Hotter Than Hell muutti puoleksi vuodeksi Englantiin jalostuslainaan. Tällä hetkellä suunnitelmissa on pentue ainakin Rhiwelli-kenneliin Walesiin. Kiitos Jo’lle (kennel Liebehund), jonka luona poika asustelee.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Meillä on pentuja

Mehun ja Otson (Handskes Divine Treasure x Handskes Gates Of Tomorrow) pennut ovat syntyneet 17.12. Päivänvalon näki, ripeästi sujuneen synnytyksen jälkeen, 5 urosta ja 3 narttua. Pennut olivat kaikki isoja ja reippaita, eikä äitikoira ole tarvinnut apua muussa kuin ruoka- ja vesikupin täytössä

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Helsinki Winner- ja Voittajanäyttelyt käyty

Vuotuiset Voittajanäyttelyt on käytynä. Taisin vuonna 2006 päättää, etten koiraani enää Helsinkiin vie. Mutta  silloinhan en omistanutkaan yhtään corgia 🙂 Tosiasia on se, että Big-Wood’sin Jossu meidät sinne lähestulkoon pakotti, ja hyvä niin. Eli MutQ (Handskes Jennifer Juniper) ilmoitettiin isolle kirkolle ja pakkohan se oli sitten laittaa panta kaulaan jo vähän ennen. Eli neljä kertaa ehdittiin harjoitella ennen lähtöä.

Lauantaina Helsinki Winner- näyttelyssä tuomarina oli Marja Talvitie. Koiria oli kehässä 31, joista juniorinarttuja oli 8. MutQ kirmaili kehässä häntä heiluen ja samalla lailla seisoi pöydällä. Kotona (kaikki kaksi kertaa) pöytätreeni ei ollut onnistunut lainkaan.

Hämmästykseni oli suuri, kun MutQ voitti junnunartut. Olihan se vasta paria päivää aiemmin täyttänyt sen vaadittavat 9 kk. Sen saatua ERIn, olinkin jo ihan sekaisin onnesta, Helsinki JuniorWinner 2015-titteli oli meidän. Eipä olisi lähtiessä uskonut, että meidän maalaistollukka semmoiseen yltää.

Paras narttu-kehään lähdettiinkin sitten tekemään vielä pieni treeni. Siellä kun kirmailitiin, niin Jossu alkoi huutaa, että ”mene nyt sinne”. Minä vaan ihmettelin suu auki, että mihin tässä nyt mennään, kehästä ulos vai? Aikani siinä ihmeteltyä, tuomari tuli ja ohjasi ihan kädestä pitäen ykköspallille. Enhän minä voinut käsittää, että me voitaisiin voittaa siellä hienojen koirien seassa. Tuomarin sanoin: ”En ole koskaan nähnyt ketään yhtä hämmästynyttä kehässä”. Pakko oli sitten vielä kysyä tuomarilta, että oletko nyt ihan tosissasi. Mutta oli hän 🙂 Eli Helsinki Winner 2015 titteli tuli meille, sertin ja ROPin kera. Aivan uskomatonta! Pikkuinen jaksoi heiluttaa häntäänsä vielä pitkän päivän päätteeksi ison kehän parrasvaloissa. Olihan kokemus sekin!

Sunnuntaina Voittajanäyttelyssä olikin jo ihan rennot fiilikset. Sanoin, että tänään saa tulla vaikka kakkonen, kun eilinen oli jotain niin uskomatonta ja hienoa! Tuomarina oli ruotsalainen Susanne Nilsson ja tällä kertaa koiria oli 43, joista junnunarttuja 9. MutQ sijoitettiin ensin toiseksi ja olin taas aivan innoissani. Mutta liikekierroksella tuomari nostikin MutQn ykköseksi ja JunioriVoittaja 2015 titteli tuli. Tässä kohtaa sitten MutQ-maalaistollo pissi kehään, koska eihän se ollut suostunut sinne ulkoilualueelle pissimään. Melko noloa, mutta minkäs teet sitten! Päivä päättyi PN-3 sijoitukseen ja vara-SERTiin.

Olihan huikea reissu, ei unohdu ihan äkkiä. Kolme titteliä ja serti sieltä isolta kirkolta mukaan saatiin. Ja mikä parasta, koira nautti olostaan ja esiintyi innokkaasti häntä heiluen koko pitkän viikonlopun. Ja Jossun ihana Kilvroch Pontus ”Pontu-pentu”, joka vuosi takaperin Englannista matkusti meidän kanssa Suomeen, voitti urosten junnuluokan ja sai JunioriVoittaja-tittelin.

Tässä muutamia kuvia Johanna Flinckin kamerasta

HeW-15 HeJW-15 JV-15 Handskes Jennifer Juniper

mutHKI mutHKI2 mutHKI3 mutHKI4 mäjajossu