Kasvattaja

*Tarja Peltola, Vihteljärventie 454 38720 Vihteljärvi
+358 50 5660352, tarja.peltola (at) handskes.net

Kennelin taustavoimiin kuuluu minä, Tarja Peltola, sekä mieheni. Aikuiset lapsemme asuvat jo kaikki omillaan, mutta auttavat toki usein esim koirien hoidossa. Asumme Kankaanpäässä, Pohjois-Satakunnassa, johon olen muuttanut Turusta vuonna 1998. Aikaisemmin minulla on ollut leonberginkoiria, saksanpaimenkoira, mittelspitz (kasvatettu 1 pentue), dalmatiankoira sekä lapinkoira. Myös lapsuudessa perheessämme on lähes aina ollut koira. Tällä hetkellä kotona asustelee göötti sekä useampi corgi.

Olen käynyt kasvattajakurssin ja Kennelliiton kasvattajasitoumuksen olen allekirjoittanut vuonna 2003. Olen myös toiminut eläinsuojeluvalvojana 7 vuotta. Olen jäsenenä Kennelliitossa sekä useassa rotujärjestössä, myös Englannin cardiganjärjestössä.
Olen toiminut Länsigöötanmaanpystykorvat ry:n lehden päätoimittajana ja taittajana sekä rotujärjestön puheenjohtajana 2 vuotta. Tällä hetkellä toimin Suomen Welsh Corgi Seura Ry:n jalostustoimikunnassa (2012-).

Olen aina ollut kiinnostunut eläinten jalostuksesta sekä hyvinvoinnista ja olen näitä asioita opiskellut sekä koirien, muiden lemmikkien että tuotantoelänten osalta laajasti. Olen myös toiminut opetustyössä toisen asteen niin koira- kuin tuotantoeläinopiskelijoilla aiheina esim. eläinten jalostus, terveys ja ruokinta.

Seuraan aktiivisesti eri tutkimuksia maailmalla sekä pyrin käymään eri luennoilla/koulutuksissa ja olen valmis muuttamaan käsityksiäni niin ruokinnasta kuin eläinten hyvinvoinnista, kun uusia tutkimustuloksia ilmenee. Jos kasvattaja ei pysty vuosien saatossa ottamaan uutta tietoa vastaan ja oppimaan, on jossain vika. Tänä päivänä eivät ne kaikki vanhat ”näin on aina tehty ja hyvä on tullut”- konstit välttämättä ole aina niitä parhaita, vaikka toki moni vanha konsti pätee yhä. Eläinten käyttäymisen ja ruokinnan tutkiminen on yleistynyt viime vuosina ja koko ajan tulee uutta faktatietoa, joka kumoaa monia vanhoja luuloja. Samaten monet koirien sairauksien tutkimusmenetelmät ovat muuttuneet, esimerkkinä geenitutkimus.

Jotkut oppivat lukemalla, toiset oppivat muiden virheistä, mutta muutamien täytyy itse päästä pissaamaan sähköpaimenen lankaan.— Tom Lundberg

Tällä hetkellä koirani syövät ns. sekaruokaa eli pääasiassa raakaa lihaa, puuroa ja kasviksia. Meillä pyritään siihen, että kaikki ruoka olisi mahdollisimman puhdasta ja lähellä tuotettua.

Muutama sana kasvatustyöstäni
Omat narttuni kotona sekä sijoituksessa ovat lonkka-, kyynär-, polvi- ja selkäterveitä ja niillä on kaikki hampaat suussaan. Ne ovat luonteeltaan avoimia ja reippaita. Niistä jokainen elää perhekoirana.
Ehdoton edellytys käytetylle jalostusurokselle on terveyden ja rodunomaisen ulkomuodon lisäksi hyvä luonne. Tämän varmistan tutustumalla itse käytettävään urokseen. Luonne on ensisijaisen tärkeää, onhan koiran kanssa elettävä 365 päivää vuodessa. Se ei riitä, että koira näyttää hyvältä pari kertaa vuodessa jossain näyttelyssä.
Uroksen on astuttava narttu halukkaasti, en käytä astutusongelmiin ratkaisuna keinosiemennystä. Nartun on oltava hyvä synnyttämään sekä hoitamaan pentunsa, kuten tähänastiset narttuni ovat olleet. Jos nartun emänvaistot ovat huonot, en edes harkitse jättäväni tällaisesta koirasta pentua kasvamaan mahdolliseen jalostuskäyttöön.
Jokainen yhdistelmäni on sellainen, mistä olen valmis jättämään koiran itselleni. Ja yleensä jätänkin. Kasvatustyö olisi melkoisen mahdotonta ilman hyviä sijoituskoteja. Kaikkia lupaavia koiria ei voi millään pitää kotona. Joten suuri kiitos sijoitus- ja osaomistuskoirieni haltijoille, joiden kanssa nämä yhteiset koira-asiat on ollut kiva hoitaa.
Kasvatustyössäni tarkoituksena on siis saada aikaan terveitä, hyväluontoisia ja rodunomaisia koiria, joiden kanssa on kiva olla ja harrastaa. Jos ne sen lisäksi vielä ovat kauniita, mikäs sen mukavampaa.

Kasvattien vioista ja virheistä 
Olen siitä ”erikoinen kasvattaja”, että minulle syntyy myös niitä viallisia koiria. Tähän mennessä Handskes-gööteistä neljä (A- J- M- ja N-pentueesta) ja corgeista kaksi (D- ja I-pentueesta) on kivesvikaista. Hammaspuutoksia (vanhempien kaikista hampaista huolimatta) esiintyy siellä täällä, muttei mitenkään vakavissa määrin. K- ja M- pentueessa on molemmissa yksi alapurentainen koira.
Silmäsairauksia tällä hetkellä todella vähän, mutta osa voi tulla näkyviin vasta myöhemmällä iällä.
Muutamista gööttikasvateistani on löytynyt rutiinitarkastuksissa selkämuutoksia mm. nikamien tai okahaarakkeiden yhteenkasvua yms., joista ei yleensä kyseiselle koirayksilölle ole haittaa (E- ja F-pentueessa). Jalostustyöstäni olen kuitenkin poistanut  nämä pentueet. Muutamia vakaviakin tapauksia on ollut, yksi ilmeisesti töpö-töpö yhdistelmän ongelma, eli häntänikamat puuttuivat ja selkäydinkalvo ei loppunut spinaalikanavaan vaan jatkui ihon alle asti (koira jouduttiin lopettamaan) sekä kolme dermoid sinus-kasvainta. Eikä kasvattini ole olleet ainoita, joilla vikaa on ilmentynyt. Ehkä jonkun vuoden päästä olemme näidenkin suhteen viisaampia, kun kuvattavat selät (toivottavasti) lisääntyvät ja kasvattajat uskaltavat kertoa myös kasvattiensa vioista eikä pelkästään näyttelymenestyksistä. Kaikkien jalostukseen käytettyjen narttujen selkäkuvat ovat nähtävissä, jos ne kiinnostaa.

Corgeista B-pentueessa yhdellä uroksella on selkälöydöksiä (kalkeutumia useammassa välissä) ja samasta pentueesta yksi uros on saanut välilevytyrän, joka jouduttiin operoimaan. Lääkärin mukaan tämä tyrä oli aivan terveessä nikamavälissä, mutta koiraahan ei ole virallisesti kuvattu, joten vaikea sanoa. C-pentueessa on yksi häntämutkainen koira. Sitten näitä ”ei koiraa haittaavia” virheitä löytyy, D-pentueessa on pitkäkarvainen uros, jolta puuttuu toinen kives, sekä pitkäkarvainen narttu, G-pentueessa pitkäkarvainen narttu, J-pentueessa pitkäkarvainen narttu, L-pentueessa pitkäkarvainen uros

Joten en väitä kasvattavani 100 %:n terveitä koiria, mutta jalostusmateriaalina käytän terveitä ja tutkittuja koiria. Geenien kulkua vaan ei kukaan pysty ohjaamaan. Ainoa konsti on olla käyttämättä sairaita koiria jalostukseen ja tutkia olemassa olevat ja tehd jalostuspäätökset sen mukaan. Yhtään koiraa ei ole kenenkään pakko käyttää jalostukseen.

Näin ollen toivon, että jokainen kasvatinomistajani sitoutuu terveystarkastamaan koiransa. Näin saadaan jalostukseen käytetyistä yksilöistä tärkeää tietoa!

Mainokset
Jätä kommentti

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s